Haitallisten vieraslajikasvien, kuten kurtturuusun ja jättipalsamin, torjunnassa kertyy paljon kasvijätettä ja maa-aineksia, jotka saattavat sisältää siemeniä ja muita kasvin lisääntymisosia. Mikäli tällaista jätettä ei käsitellä asianmukaisesti, syntyy riski vieraslajikasvien leviämiselle. Haitallisten vieraskasvijätteiden vastaanottoa ja käsittelyä onkin syytä kehittää toimivammaksi.
Luonnonvarakeskus selvitti maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta, millaisia toimenpiteitä etenkin suurten vieraslajikasvijätemäärien ja maa-ainesten vastaanottoon ja käsittelyyn tarvittaisiin. Selvitystyössä kartoitettiin nykytilanne ja tunnistettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa haasteet vieraslajikasvien hallintaketjun eri vaiheissa: torjunnassa, kuljetuksessa, vastaanotossa ja hyödyntämisessä. Näiden pohjalta rakennettiin toimintamalliehdotus.
Toimintamallilla selkeyttä suurten maa-ainesmäärien käsittelyyn
Selvitystyössä havaittiin tärkeäksi torjuntatoimien suunnittelu niin, että haitallisia vieraslajikasveja sisältävää, pois kuljetettavaa kasvijätettä ja maa-ainesta syntyy mahdollisimman vähän. Tähän voidaan päästä torjunnan ajoittamisella ja sopivilla lajikohtaisilla torjuntatoimilla.
Haitallista vieraslajikasvia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisessä on ollut esteenä se, että tällaisille pilaantumattomille maa-aineksille on hyvin vähän vastaanottopaikkoja, eikä maa-ainesten käsittelyyn ole ollut hyväksyttyjä ja selkeästi ohjeistettuja malleja. Toimintamallin käyttöönotto vaatii vielä menetelmällistä testaamista ja luvanhaun ja lupaehtojen selkeyttämistä.
Tiedon lisäämiseksi tarvitaan eri ryhmille räätälöityä koulutusta ja viestintää. On tärkeää, että kaikki, jotka työssään käsittelevät vieraslajikasvijätteitä tai niitä sisältäviä maa-aineksia, osaavat tunnistaa mahdolliset riskit ja käsitellä jätteitä oikein. Myös kansalaisille on syytä viestiä vieraslajeista ja niiden aiheuttamista haitoista sekä kotipuutarhoissa syntyvän jätteen turvallisesta käsittelystä.
